Hei!

 

  Luin vanhan blogini kokonaan läpi alusta lopuun. Ensimäiset postaukset nähtyäni meinasin purskahtaa nauraamaan. Olen kehittynyt ja muuttunut aivan valtavasti enkä vain kirjoittajana. Olen kasvanut ja kypsynyt aivan valtavasti myös ihmisenä. Alan vihdoinkin saada itseni ja elämäni kunnolla tasapainoon. Jotkut asiat tulevat aina olemaan sisälläni ja tiedän, että en koskaan pääse niistä täydellisesti eroon. Joka päivä muistan sen kaiken, mutta se ei enää piinaa minua. Joskus on huonojakin päiviä, mutta koko ajan harvemmin.

  Ne asiat, joista puhun ovat oikeastan kaikki se, mitä minulle on tapahtunut vanhempieni eron jälkeen. Lähdin äitini mukaan, joka ei osannut pitää huolta itsestään ja vielä huonommin minusta. Hän haki turvaa juuri sellaiselta ihmiseltä, johon olisi pitänyt luottaa kaikkein vähiten, joka auttoi kyllä meitä, mutta oli ehkä ahdistavin ihminen koskaan. Sen päälle tappelu kotikoulun kanssa vei kaikki voimani, kun yritin päästä kuutosluokan kunnialla läpi. Seiskaluokalle menin isäni luokse ja tavalliseen kouluun, joka oli raivostuttavien luokkalaisten takia yhtä helvettiä. Menetin kaiken lisäksi myös ihmisen, jota pidin ukkinani, hän oli siis äitipuoleni isä.

 

IMG_20181028_172333%5B1%5D.jpg

 

  Minulle tapahtui siis todella paljon ja kaiken sen keskellä yritin löytää itseäni ja saada tietää kuka edes olen.  Nyt, kun olen saanut kysymysiini vastauksia ja toipunut suunnilleen kaikesta siitä, mitä minulle on tapahtunut ja tunnen oloni paljon paremmaksi. Kaiken sen keskellä kasvoin huimasti ihmisenä ja opin paljon tärkeää. Ymmärsin, että välttämättä asioiden todellista arvoa ei voi ymmärtää, ellei menetä jotain tärkeää. Silloin antaa huimasti enemän arvoa sille, mitä on saanut. Se saattaa olla tietyllä tavalla julmaa, mutta sellainen elämä on. Kannattaa vain elää elämää ja nauttia siitä kaikesta mitä omistaa, sillä mikään ei ole itsestään selvää. Niin ainakin minä aion tehdä.Opin myös kantapään kautta, että tiukoissa paikoissa ei kannata aina ajatella vain muiden hyvinvointia ja laiminlyödä itseään. Ainakaan se ei todellakaan ole 12-vuotiaan tytön tehtävä...


  Kirjoitan tätä postausta  23.11 klo. 2.34  äitini luona ja yritän saada itseni nukkumaan, todella huonolla tuloksella tosin.... Joskus minua ei vain nukuta, tein sitten mitä vain. Painajaisetkaan eivät oikein auta asiaa. 

 

But maybe she just wanted to be free
Heartless pictures on TV
Change that channel
That could have been me I said
Maybe she just wanted to be free
So I just kept breathing my friends
Waiting for the man to choose
Saying this ain’t the day that it ends
There’s no white light
And I'm not through
I’m alive , I'm alive
And I've got so much more
That I want to do with the music
Was it music that saved me ?

George Michael on pelastaja...Tas kerran.
Hyvää yötä ihmiset :3
 

Saga

 

No change, I can't change, I can't change, I can't change,
But I'm here in my mold, I am here in my mold.
And I'm a million different people from one day to the next
I can't change my mold, no, no, no, no, no, no, no
Cause it's a bittersweet symphony this life.
Trying to make ends meet, trying to find some money then you die.
I'll take you down the only road I've ever been down
You know the one that takes you to the places where all the veins meet, yeah.
No change, I can't change, I can't change, I can't change,
but I'm here in my mold, I am here in my mold.
But I'm a million different people from one day to the next